torstai 10. marraskuuta 2011

Matemaattis-luonnontieteellinen näkökulma jouluruokiin


Heti aluksi varmasti mietit, miten ihmeessä matematiikka liittyy jouluruokiin. Itsekin pohdiskelin tätä yhteyttä, kunnes muistin että matematiikkaa on aivan kaikkialla. Luonnontieteet liittyy jollain tavalla jokaiseen asiaan ja ilmiöön. Joulutorttuja - tai mitään muutakaan ruokaa - ei voisi tehdä ilman matematiikkaa. Jo se, että mittaat tarvittavat ainekset oikein, on matematiikkaa. Seuraavalle matemaattisen ajattelun tasolle päästään esimerkiksi, kun taikina pitää puolittaa, kaksinkertaistaa, yksi-viidesosaistaa (onko tämä edes sana?) ja niin edelleen. Täytyy muistaa että kaikkien ainesten pitää olla edelleen samassa suhteessa, ei kannata puolittaa vaikka pelkästään sokerin määrää.

Myös geometria näkyy kaikkialla jouluruoissa. Etenkin niistä joulutortuista löytyy geometrisia kuvioita. Myös piparitaikinasta voi taiteilla matemaattisia kuvioita; mikä estää tekemästä taikinasta vaikkapa ikosaedrin tai Möbiuksen nauhan niiden perinteisten sydämien, tähtien ja hevosten sijaan? Ainoa ongelma ehkä on sitten se uunissa paistaminen. Luultavasti ikosaedri on sen jälkeen turvonnut palloksi. Kun tarkemmin miettii, kaunein ja eniten silmää miellyttävä geometrinen suhde on kultainen leikkaus. Jostain syystä tämä ei toimi jouluruokien kohdalla, sillä piparit sun muut herkut ovat lähes aina symmetrisiä. Ehkä tämä kultainen leikkaus siis toimii vain maalaustaiteessa ja luontokappaleissa, joten nyt meni jo ohi aiheen.

Fysiikan lakien mukaan voi laskea vaikka mitä, kuten paljonko taikina turpoaa uunissa, eli riittääkö vuoan tilavuus vai valuuko taikina yli. MAOLia kannattaa käyttää apuna monissa laskuissa, eihän niitä kaavoja voi mitenkään osata ulkoa. Voit laskea vaikkapa piparitaikinan viskositeetin, pintajännityksen, radioaktiivisuuden, sähkökentän voimakkuuden... Toivotaan kuitenkin että kahdesta viimeisestä tulee arvoksi nolla. Toki olisi myös mielenkiintoista tietää kaikki taikinan sisältämät alkuaineet, ja miten ne reagoivat keskenään uunissa. Kitkakertoimien ja perinteisen mekaniikan avulla voit laskea, putoaako luumuhillo joulutortun päältä jos sen kääntää sivuttain.

On myös hyvä muistaa, että painoindeksisi kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa syömiesi pipareiden ja joulutorttujen määrään, ja samalla tilavuusintegraalisi kasvaa. Toisaalta mielihyvä ja makunautinto on suoraan verrannollinen herkkujen määrään. Joten kumman valitset, se on itsestäsi kiinni. :) Herkkujen määrällä on kuitenkin aina tietty raja-arvo, jonka jälkeen fyysinen hyvinvointi romahtaa. Toisaalta jotkut ihmiset vain lähestyvät tätä raja-arvoa mutta eivät koskaan saavuta sitä. Näillä ihmisillä herkkujen sietokyky on ääretön. Tästä voisi piirtää monimutkaisia funktion kuvaajia mutta jätän sen nyt tekemättä ja menen derivoim...siis tekemään lanttulaatikkoa.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Jouluruokien historiaa kokkaamisen höysteeksi

Suomen jouluruokaperinteet muotoutuvat 1800-luvun kuluessa

Koko kansaa yhdistävää jouluperinnettä ei Suomessa vielä 1800-luvulla ollut. Yleistä koko maassa oli kuitenkin lihan tarjoilu kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Liha oli joko nautaa, lammasta tai sikaa. Suomessa vietettiin syksyisin 1800-luvulle asti sadonkorjuujuhlaa eli kekriä, jonka tavat siirtyivät pikku hiljaa joulun perinteiksi. Kekriin liittyi muun muassa runsas syöminen ja juominen; mässäilyllä ja ryyppäämisellä varmistettiin tulevan vuoden sato.

Nykyisen joulupöydän kunkku – kinkku – ei ole aina ollut pääosassa jouluaterialla: vielä 1800-luvulla se oli ennemminkin vauraan säätyläistön herkku. Vaurastumisen myötä kinkku päätyi myös tavallisen kansalaisen joulupöytään 1900-luvun ensi vuosikymmeninä. Todennäköisesti kinkku on kahden eri perinteen sekoitus, sillä säätyläistön tapana oli tuoda joulupöytään kokonainen sianpää, kun taas kansan tapa oli nauttia paistettua takajalkaa.

Jouluruoka huuhdeltiin alas runsaalla määrällä olutta, sillä maito oli 1800-luvun Suomessa talvella harvinainen herkku. Huonon ravinnon vuoksi lehmät eivät tuottaneet maitoa talvisin. Jouluryypyn uskottiin siunaavan sadon, ja olutta tarjottiin kaikille – myös lapsille sekä hevosten heinille.  Koska maito oli herrojen herkku, oli maitoon keitetty riisipuuro 1800-luvulla vain säätyläistön jouluruoka. Köyhempi väki söi kaura- tai ohraryynipuuroa. Mantelin piilottaminen joulupuuroon omaksuttiin Ruotsista ensiksi kaupunkilaiskodeissa. 1900-luvulla siitä oli kuitenkin tullut jo kaikkien suomalaisten joulurituaali. Ennusmerkkien piilottaminen ruokiin (kuten papujen ja kolikoiden) on lähtöisin keskiajan eurooppalaisista perinteistä; mantelin löytäjälle oli luvassa onnea ja menestystä koko seuraavaksi vuodeksi.  Kun kuljetuskustannukset 1800-luvun lopulla pienenivät höyrylaivojen yleistymisen myötä, saattoivat vaatimattomatkin taloudet ostaa joulupöytäänsä manteleita, pähkinöitä sekä kuivattuja hedelmiä. Talonpoikaistalouksissa alettiinkin syödä jouluisin rusina-, luumu- tai sekahedelmäkeittoa samoihin aikoihin.

Kala on pitkään kuulunut suomalaisen ruokapöytään, mutta tuoretta kalaa ei ollut aina saatavilla, etenkään talvisin. Erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa käytettiin kalan säilömisessä apuna hapattamista. Särkiä, ahvenia, lahnoja ja säyneitä hapatettiin, suolattiin ja laitettiin puuastioihin säilymään. Nykyinen graavilohi sana on muistona haudatusta hapanlohesta. Lipeäkala oli erityisen suosittua Länsi-Suomen talonpoikien keskuudessa. Katolisena aikana lipeäkala oli joulun paastoruokaa, joka valmistettiin kuivatusta turskasta, seitistä tai koljasta. Kuivattu kala pehmennettiin esimerkiksi koivun tuhkasta valmistetussa potaskassa, lipeöimällä. Sota- ja pula-aikana lipeäkala oli kinkun sijasta joulupöydän keskipiste. Lipeäkala jakaa mielipiteet, mutta nykyään paluun joulupöytiin tehneeseen lipeäkalaan käytetään Suomessa pääasiassa kuivattua molvaa.

Loota, loora (ruots. låda) eli lanttu- tai perunalaatikko ovat joulupöydässä melko uusia tulokkaita, sillä peruna levisi kansan keskuuteen vasta 1800-luvulla. Porkkanalaatikko saavutti suosiota vasta 1930-luvulla.  Rosollia valmistettiin säätyläisperheissä jo 1700-luvulla.  Aluksi rosolliin käytettiin perunoita, hienonnettua sipulia ja suolasilakoita. Myöhemmin siinä alettiin käyttää myös punajuurta, porkkanaa, suolakurkkua, omenaa, silliä, suolaa ja valkopippuria.

Piparkakut saapuivat keskiajan Eurooppaan ristiretkien myötä idästä ja siirtyivät myöhemmin 1600-luvulla myös Ruotsiin, josta sadan vuoden viiveellä suomalaisiinkin jälkiruokaperinteisiin.  Kuitenkin piparkakkuja alettiin valmistaa kotikeittiöissä vasta 1900-luvulla.  Jouluglögi on suomalaisessa joulupöydässä varsin uusi tulokas, sillä maustettua juomaa alettiin tarjota vasta 1960-luvulla.

Suomalainen jouluruoka


Suomalainen joulu rakentuu joulupöydän herkkujen ympärille. Joulupöydän keskipiste, kinkku, paistetaan perinteisesti aaton vastaisena yönä ja sitä on lupa maistella heti uunista ottamisen jälkeen.

Kinkku saa kaverikseen perunoita ja kinkun rasvasta keitettyä ruskeaakastiketta. Joulupöytää täydentävät erilaiset laatikot, kuten porkkana-, peruna-, lanttu- ja maksalaatikot.

Keitetyistä juureksista ja punajuurista tehty salaatti, rosolli, tuo lisäväriä joulupöytään. Rosollin päälle vaahdotetaan yleensä kermaa, mikä värjätään punajuurien liemellä vaaleanpunaiseksi. Jotkut tykkäävät täydentää rosollin makua paloitellulla sillillä. Usein joulupöydässä on rosollin ohella myös vihersalaattia.

Suomessa on erityinen joulupöydän limppu, mikä on makeaa leipää. Monet kylläkin karttavat makeaa makua ja päätyvät tämän vuoksi tavalliseen leipään. Leivän ohella tarjotaan graavi- tai kylmäsavulohta.

Juomana joulupöydässä voi olla joko viiniä tai perinteisemmin kotikaljaa, maitoa, piimää ja vettä. Jälkiruokana tarjoillaan luumusoppaa.

Jouluruokien syöminen ei Suomessa rajoitu vain aaton herkutteluun, vaan jouluruokia syödään niin kauan kuin ruokia riittää. Myös yösyöminen on jouluna luvallista.. :)

maanantai 7. marraskuuta 2011

Jouluruoat kaunokirjallisuudessa

Aleksis Kivi kirjoittaa Seitsemässä veljeksessään
(1870) seuraavasti: "Valmis vihdoin oli ehtoollinen: seitsemän reikäleipää, kaksi tammipöytyrillistä höyryävää karhun-lihaa ja kiulullinen olutta seisoi pöydällä. Itse olivat he keittäneet oluensa, muistain tarkasti äitinsä menetystä tämän juoman panossa. Mutta olivatpa sen laittaneet väkevämmäksi tavallista talonpojan olutta. Mustanpunaisena kuohui se kiulussa; ja jos kannullisen sitä nielaisit, tunsitpa hieman huimausta aivossas."

Muuta jouluaiheista lukemista:

Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittanut Rudy de Casseres, Raimo Salomaa

Hauskaa joulua : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila

Joululipas / Richard Paul Evans

Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf

Matka joulun taloon : joulun satuja ja runoja / Hannele Huovi

Kaksi kertomusta : Jouluilta / Charles Dickens ; suom. Kari Salonen : Uudenvuoden kellot

Jouluoratorio / Göran Tunström

Kolmen kuninkaan kumarrus / Michel Tournier ; suomentanut Annikki Suni

Vanhan herran joulu / Oscar Hijuelos

Sydäntalven ruusu : joulumietteitä / Liisa Mäntymies

Fanny ja Alexander / Ingmar Bergman

Joulua pakoon / John Grisham

Taatan joulu / F. E. Sillanpää

Joulumuisto / Laila Hietamies, Anni Polva, Kalle Päätalo

Joulumuisto / Anni Polva

Joululaulu / Charles Dickens (Julkaistu aiemmin nimillä Joulun-aatto, Jouluaatto : aavetarina jouluksi, Jouluilta ja Joululaulu : aavetarina joulusta)

Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia

Joulun aikaan / Mysi Lahtinen ; kuvat: Rudolf Koivu

Taas kaikki kauniit muistot : joulukertomuksia / Axel Hambraeus

Suomalaisten uudet joulutarinat : rokkivaarista jouluenkeliin / toimittanut Risto Karlsson ; kuvittanut Raimo Sallinen

Kuninkaitten aarteet / John Ruskin ; suom. ja johdannolla varust. V. Hämeen-Anttila

Jouluvaimo : romaani / Pirjo Hassinen

Joulumysteerio / Jostein Gaarder

Sudentappajapoika / Anja Aronoja

Poika tahtoo tietää / teksti: Anja Aronoja

Metsästys joulun alla : valitut kertomukset / Juhani Peltonen

Puisto jouluksi : kertomuksia / Juhani Peltonen

Kissa, joka tuli jouluksi kotiin / Cleveland Amory


On jouluaatto / Sirpa Karjalainen
Joululehtien historiaa sekä kertomuksia ja runoja joululehtien sivuilta
Sisällys: Joululehdistön kultakausi ; Armelias on rikas ; Lappi on joulun taikamaa ; On jouluaatto. - S. 139-144: Joululehtiluettelo

Tonttu : tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä / teksti: Marjut Hjelt ; kuvat: Jaana Aalto


Teoksia, joihin sisältyy joulutarinoita tai -kuvauksia:

Valitut teokset / Maria Jotuni
Sisätää kertomuksen: Jouluyö korvessa

Valitut teokset. 1. osa / Nikolai Gogol ; suomentanut Juhani Konkka
Jouluyö

Kaikkien aikojen rakkaus / toimittanut Toini Havu
Sisältää tarinan: Ikkunoiden takana on joulu / Wolfgang Borchert.

Valkeat yöt / Fedor Dostojevski ; suomentanut Eila Salminen
Sisätää kertomuksen: Poika Kristuksen joulujuhlassa

Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja / Heinrich Böll
Sisältää tarinan: Ois joulu ainainen

Valitut teokset / Teuvo Pakkala Helsingissä : Otava, 1954
Sisätää kertomukset: Häiritty jouluilo ; Syntinen joulupuuro

Valitut teokset / Ilmari Kianto
Sisätää tarinan: Mitenkä Suomen kansa jouluaattoansa viettää

Sankarina Helsinki
Sisältää kertomuksen: Kujalan jouluaatto / Veijo Meri

Valokuvahaitari : novelleja / Annikki Vuoti
Teos sisältää tarinan: Erilainen jouluaatto

Syntien paljous : kertomuksia / Richard Ford
Teos sisältää tarinan: Jouluseimi

Etelän viimeinen kaunotar : kymmenen novellia 20-luvulta / F. Scott Fitzgerald ; valikoinut ja suomentanut Markku Päkkilä
Teos sisältää tarinan: Lyhyt joululoma

Viltteri ja Mallu : kertomuksia / Joni Skiftesvik
Teos sisältää tarinan: Jouluksi kotiin

Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita / Raija Oranen
Teos sisältää tarinan: Joulu Punaisellamerellä

Seitsemän veljestä / Aleksis Kivi
Teoksen kuudes luku sisältää veljesten jouluvieton kuvauksen Impivaarassa

Maija / Anni Blomqvist
Teos sisältää kuvauksen jouluvalmisteluista


Teoksessa Novelliopas. 1 : Kotimaista lyhytproosaa / Matti Pajuniemi löytyy aakkosellisesta hakemistosta lisää jouluaiheisia novelleja. Lastenkirjallisuudesta löytyy myös runsaasti jouluaiheisia satuja, tarinoita ja legendoja.

Joulurunoja:

Joulutähti : runoja / Joseph Brodsky

Joulukonsertto / Lassi Nummi

Joulukuvia / Aila Lahtinen

Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot

Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen

Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen

Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen

Kirja jouluiloksi / toimittaneet Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola

Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola

Sanat joita etsit / Satu Pusa

Lapin joulu / Larin-Kyösti

Sydämessä joulu / Anna-Mari Kaskinen ; kuvitus: Marleena Ansio

Jouluilta : kolme laulua / J.L. Runeberg ; suom. Otto Manninen

Valitut runot / Lauri Pohjanpää. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1979
Sisältää runoja myös kokoelmasta Jouluaatto (1946)

Runoteokset. I-II / Johan Ludvig Runeberg ; [suomentanut O. Manninen]
Sisältää myös teoksen Jouluilta


Aforismeja

Oma kirja joulusta / toimittanut Merja Pitkänen (aforismit)

Pieniä sanoja sinulle jota ajattelen joulun aikaan / toimittanut Elina Karjalainen (aforismit)

(Lähde: Kirjastot.fi)

perjantai 4. marraskuuta 2011

Englantilaiset jouluruuat




Perinteisen englantilaisen keittiön joulutarjontaan kuuluvat ruuat ovat varsin ja myös perusperiaatteet kummallakin ovat samankaltaiset: ruokalajit tehdään pääasiallisesti uunissa tai keitetään ja ne on suunnattu suurille yksiköille eli koko perheelle/lähisuvulle. Perinteinen jouluateria koostuu kalkkunasta, toisesta liha-annoksesta, kastikkeesta, perunoista ja kasviksista.


(kuva: Cloned Milkman)

Keskeisenä, joulukinkkua vastaavana, osana ateriaa on perinteisesti toiminyt kalkkuna. Tämä kokonaisena valmistettu lintu täytetään usein muun muassa leivänmuruja ja mausteita sisältävällä täytteellä ja (mahdollisesti) nautitaan karpalohillon kera.

Esimerkki täytteen reseptistä


Englantilainen keittiö ei ole yleisesti tunnettu maukkaudestaan, joka on johtanut monien perinteisten ruokien väistymiseen yleisessä ruokavaliossa etnisten vähemmistöjen mukanaan tuomien maukkaampien ruokien tieltä. Tämä on vaikuttanut myös englantilaiseen jouluruokaan, jonka monet ovat hyljänneet esimerkiksi intialaista keittiötä suosien. Englannissa kulkiessa voi nähdä katukuvassa jo heinäkuussa kylttejä, joissa kehotetaan tekemään varaus intialaiseen ravintolaan hyvissä ajoin.